Kotivärjäystä - niksit

Hiusten värjääminen kotona on ymmärrettävää. Vaikka olen kampaaja, en ole sitä missään tapauksessa vastaan. Hiusten värjääminen kotona on:
- Edullista
- Helppoa (ainakin pitäisi olla)
- Hauskaa
- Jännittävää (tätä ehkä useimmiten, koska ei aina tiedä mitä tulevan pitää)

Värin valinta

Tee se huolella! Ota aikaa kaupassa värivalikoimaan tutustumiseen. Tarjolla on kestovärejä, sävyjä, vaalennusvärejä ja vaalennusaineita. Värinpoistoja ja raitamössöjä lukuunottamatta.

Jos haluat: PEITTÄÄ HARMAITA, KESTÄVÄN VÄRIN, PEITTÄÄ EDELLISTÄ VÄRIÄ, TUMMENTAA OMAA HIUSVÄRIÄ, VAALENTAA OMAA HIUSVÄRIÄ, HALUAT SITOUTUA YHTEEN SÄVYY PIDEMMÄKSI AIKAA JA SINUA EI TYVIKASVU HAITTAA - valitse KESTOVÄRI.

Jos haluat: SÄVYTTÄÄ OMAA VÄRIÄSI, KIILTÄVÄN SÄVYN, VAIN HIUKAN MUUTTAA SÄVYÄSI, SÄILYTTÄÄ HIUSTEN HYVÄN KUNNON, HALUAT VAIHTELUA, ETKÄ KAIPAA SITOUTUMISTA TIETTYYN VÄRIIN JA TYVIKASVU ON SINULLE ONGELMA/ ET JAKSA VÄRJÄTÄ SÄÄNNÖLLISESTI, - valitse KEVYTVÄRI

Jos aiot vaalentaa omaa hiustasi, ota huomioon värituotteen tarkoitus. Pidä mielessä nyrkkisääntö: VÄRI EI VAALENNA VÄRIÄ. Eli jos Feria purkissa oli viime kuussa tumma mimmi ja nyt hyllyssäsi on samaa sarjaa vaalea mimmi, et tule saamaan haluamaasi lopputulosta. Ainoa asia joka vaalentaa hiuksiin jo laitettua hiusväriä on vaalennusaine. Vaalennusaineen käyttö kotona tulisi kieltää lailla! Siitä ei koskaan seuraa hyvää. Tämän homman antaisin VAIN KAMPAAJIEN hoitaa.

Kestovärien vaalennusaste lukee pakkauksessa tai on näytetty kuvin. Kuvissa yritetään kertoa miten vaaleaksi LUONNONhius ko. värillä tulee.

Kestovärillä on helppo tummentaa hiuksia, jos alla on oma väri tai värjäät mustaksi. Jos latvoissasi on vaalennusta tai huonokuntoinen hius, saattaa lopputulos olla latvoissa haluttua tummempi. Jos ensimmäinen tummenskerta onnistui halutulla tavalla (tasainen lopputulos), värjää jatkossa vain tyveäsi. Jos laitat pakkuksen mukaan lopun värin aina latvaan, heikentyy hiustesi laatu ja hiukset tummuvat latvasta muutaman kerran jälkeen.

Latvaa voi sen haalistuessa sävyttää tai käyttää sävyttävää hoitoainetta.

Kevytvärillä on helpompi leikkiä sävyillä. Jos kuukausi sitten kupari nyppi, nyt voit valita viileämmän sävyn tai vaikka violetin.  No joo, joskus kevytväritkin pysyvät kuin tauti ;).

 Tässä muutama vinkki. Toivottavasti kotivärjäys olisi nyt helpompaa :D!

Kullan vaaleat ja muut unohdetut hiusvärit

Jostain syystä Suomalainen nainen ei voi sietää kullan vaaleaa. Kulta on saanut inhottavaksi "kiusoittelunimekseen" KELTAINEN. Kampaajana olen kuullut sanan keltainen ja kellertävä tuhansia kertoja. Koskaan rivikampaajana työskennellessäni en uskaltanut edes ehdottaa asiakkaalle kaunista kullan vaaleaa, mansikkablondia, hunajaista vaaleaa tai kaurakeksin kellertävää.

Kuitenkin jostain syystä nykyisessä työssäni yritän tuoda esiin kauniita vaalean KULTAISIA sävyjä. Sävyt jotka sopivat loistavasti hiukan oliiviselle tai punertavalle iholle. Sallin viileän vaaleat sinertävälle iholle, jolloin ne tulevat oikeuksiinsa. Mutta esim oliivi-ihoinen tai hiukan kullan keltaiseksi paahtunut rusketus/FAKE TAN tulisi paljon kauniimmaksi kun hiuksissa heijastelisi kaunis kullan vivahde. Valkoiset hukset + kellertävä iho = TRASHY.

Vaaleisiin jää koukkuun. Jos olet aloittanut vaalentamaan hiuksiasi raidoittamalla, näet sen vaaleimman ja valkoisimman vaalean mitä maa päällään kantaa... tai siis sinä  kannat ;). Jos sitten kampaajasi päättää ehdottaa koko vaaaleaa, kun latvasi ovat jo raidoituksesta kokonaan vaalentuneet, ajattelet että kuulostaa hyvältä, ehkä tyvivärin tekeminen on nopeampaa/edullisempaa/helpompaa, kuin kokopään raidoitus. Ensimmäinen kerta onnistuu hienosti, myös toinen ja ehkä vielä kolmaskin. Sen jälkeen saat joko kihelmöintiä hiuspohjaan sillä voimakas väri/vaalennusaine tuntuu kuivattavan hiuspohjasi. Voi myös käydä niin, että päätit vaalentaa hiuksesi kokonaan kesäaikaan ja talven tullessa tummempi kuontalosi onkin hankalampi vaalentaa ja kampaajasi joutuu ikävään tilanteeseen.

Se mikä on myös väistämätöntä, on sokeus. Vaaleus sokeus, tuo kampaajan painajainen. Olet nyt vaalentanut hiuksiasi jo n. reilut puoli vuotta. Joka kerta, kun kampaajasi laittaa sinulle vaalennusvärin hän laittaa sen hiukan edellisen päälle. Näin juuri siihen uuden hhiuksen ja edellisen värjäyskerran rajaan muodostuu sinertävä raita. Sen näkee kampaajasi ja tietää että se kohta lähtee pois muutamissa pesuissa. Itse koet että tyvi on TAAS KELTAINEN. Ei se ole. Hiusväriä kun ei pysty tehdä niin, ettei niitä kerrostaisi aivan sen yhden sentin verran. Tämä aiheuttaa yhden muutamasta asiasta:

a) Kampaajasi alkaa tehdä sinulle raitaa vaalennusvärin sekaan (hyvä ratkaisu jos laittaa raitaa VAIN tyveen)
b) Vaihdat kampaajaa ja joudut samoihin "ongelmiin" uudestaan
c)  Päätät lopettaa tyven värjäämisen ja siirtyä takaisin raitoihin (tämä pitkän ajan ratkaisu ja latvoihin kampaaja haluaa laittaa tummempaa raitaa jotka valitettavasti alkavat jossain vaiheessa kellertää)


Mieti siis tarkkaan millainen vaalea kannattaa. Kampaajan on helppo toteuttaa sinulle hiukan kultaisempi tai "elovena-vaalea" kuin sitä kylmän vaaleaa. Säästyt itse siltä, että joudut em. ongelmien eteen. Hiuksesi saadaan myös pysymään paremmassa kunnossa.

Kaikille vaalea ei vain sovi

Toki itse päätät mitä haluat eikä tarvitse "sääliä" kampaajaa. Mielestäni on vaan hyvä ajatella myös kampaajan kapasiteettia toteuttaa tukkaa. Emme ihan oikeasti ole taikureita ja myös tukkurin tuotteet voivat olla rajalliset. Kemikaalit eivät vieläkään voi toteuttaa ihan kaikkia villeimpiä fantasioitamme. Kyllä itsekin olen joutunut kompromissin eteen. Kampaaja ei välttämättä myöskään halua aiheuttaa hiuksillesi hallaa vaalentamalla niitä ylettömästi. Nyrkkisääntönä vaalentamisessa: Pohjan täytyy olla astetta vaaleampi jotta viileä sävy siinä näkyy. Tämä tarkoittaa sitä että ei ole olemassa mahd. viileää JA vaaleaa. Sinun on tingittävä jommasta kummasta. Viileä näyttää hiuksissa AINA tummemmalta kuin kullan vaalea samalla tummuusasteella oleva sävy. Värikartan vaalein sävy on aina se missä on hiukan kultaa mukana. Sama asia vaatteissa. Musta (viileä vivahde hiusvärissä) imee lämpöä/valoa ja valkoinen (luonnollinen tai aavistuksen kultainen vaalea vivahde) vaate heijastaa sitä, jopa häikäisee. Tässä esimerkki miten tummasta mennään vaaleaan. Se ei ole niin " mustavalkoista " ...no pun intended! ;)

Aika menee niin nopeesti! ....YEAH RIGHT

Pikkuinen on nyt 6 viikkoa. Nyt alkaa tuo äidin rakkaus tavoittaa mun sydämen.

Olen jo jokseenkin saanut haavan umpeen ja lenkkeiltykin on, ahkerasti. En olekaan koskaan liikkunut näin paljon kuin nyt, kun minulla on joku syy lähteä ovesta ulos. Myönnettäköön etten nyt ihan joka päivä mene lenkille. Se nyt olisi jo ihan naurettavaa itseni kaltaiselta "laihalta läskiltä", joka ei ole koskaan liikkunut...minnekkän. Okei, no joskus jumpassa käyny ja silleen. Mut siinä kaikki. Onneksi myös vauva alkaa muodostaa jonkun sortin rutiinia ja menee nukkumaan n. 2-3h heitolla samoihin aikoihin. Vielä 3 viikkoa sitten en olisi ikinä uskonut.

Tuo sanonta mitä kaikki äidit hokee (kts otsikko), ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Kun vauva on noin pieni, että se vaatii kaiken sun ajan, ja päivät on vain selviytymistä, todellakin haluan, että aika menisi nopeemmin! Sitten, kun aikaa menee, voin alkaa kommunikoimaan vauvan kanssa, hän nukkuisi pidempiä aikoja, hän istuisi syöttötuolissa syömässä muutakin kuin maitoa. Nämä ensimmäiset kolme-neljä kuukautta ovat mielestäni jokseenkin puuduttavia. Olen tavallaan töissä äitinä. Ei tästä voi nauttia, vaikka kuinka yrittäisi.

Aika menee siis hitaammin kuin koskaan, koska odottelen vain vauvan kasvamista ja kehittymistä. Yksi selkeä läpimurto on jo tullut. Vauva on jokeltanut hiukan, jo noin 2 viikkoa!! Se on hauskaa kuunneltavaa, ja sitä jää odotamaan erilaisia äännähdyksiä innolla. Se on myös konkreettinen merkki siitä, että vauva oikeasti KASVAA. Pituutta ja painoa toki tulee lisää, mutta sekään ei todista vauvan psyykkistä kehittymistä pikku aikuiseksi.

Edelleen ihmettelen sitä IHMEttä että olen tehnyt maailmaan uuden ihmisen. On niin käsittämätöntä että tuo pieni henkilö tuli mun mahasta!! En tuu varmaan koskaan ymmärtämään sitä... Tyttö on nyt n. 59cm pitkä ja painaa melkein 5 kiloa. Lapseni on kaunis ja muistuttaa enemmän tyttöä kuin poikaa, joten siitä olen ylpeä.

Sanonta toteutuu varmasti sitten, kun neidillä alkaa uhma ikä ja hermot menee. Silloinhan sitä toivoisi, että lapsi olisi jälleen puolustuskyvytön yksilö, joka ei voi elää ilman äitiänsä...kirjaimelliseti.  Ehkä jonain päivänä kuulen itsenikin sanovan tuon pahamaineisen lauseen jollekin nuoremmalle tytönhupakolle ;).

Uusi vauva, uusi elämä

Jo kolme viikkoinen kääryle nukkuu omassa sängyssään ja on ehkä maailman suloisin... juurikin nukkuessaan ;). Vieläkin uskomaton olo että nyt mulla on lapsi. Odotan vain sitä tunnetta, kun lapsi on tärkeintä maailmassa, ja saan kokea sellaisen oikean äiti/lapsi rakkauden. Sitä ei vielä ole tullut. Lapsi on minusta ja toiminnoistani riippuvainen, joten en ole ehtinyt vielä hengähtää ja rakastua. Olen "selviämismoodissa" lapseni kanssa. Se loppunee sitten, kun ymmärrän miten lapsi toimii ja, että se selviää hengissä antamallani ravinnolla ja huolenpidolla. Mennee pari kuukautta.

Sain tämän saman infon kaverilta pari kuukautta sitten. Siis sen ettei rakkaus syty automattisesti HETI. Se oli mulle ihan uutta, ettei vauvaan ehkä rakastukaan ensinäkemältä. Itkin tietysti onnesta kun näin vauvan ensi kertaa verhon takaa. Se saapui maailmaan sektiolla. En kuitenkaan niin kiintynyt lapseen, ettenkö voisi lykätä sitä kenen tahansa syliin, tai jopa jättää jo hoitoon vaikka mummille. En tietenkään vaihtaisi tätä elämää mihinkään, mutta fiilis on vaan niin epätodellinen, että vaatii oikeasti totuttelua.

Masentunut en ole. Väsynyt - erittäin. Pitää kuitenkin elää hetkestä toiseen, sillä vielä ei ole ollut rutiininomaista päivää, jolloin kaikki olisi tapahtunut samassa tahdissa kuin edellisenä päivänä.

Sektiosta toipuminen kestää n. 7 viikkoa. Täysin toipunut on n. ½ vuoden päästä. Vielä pelkästään pitkään seisominen on rankkaa, joten vauvan hyssyttelykin on pitkän aikaa hankalaa, jos on seisoskellut muuten koko päivän. haava on siisti. Se on n. 15 cm pitkä, vaakasuora ja todella lähellä alapäätä, ettei sitä todellakaan nää kesällä bikineissä.

Pian pääsen jo pidemmälle vaunulenkille vauvelin kanssa ja alkaa tuo viimeinen raskauspömppö häviimään. Oi, kesä, TULE JO!!!!

VAUVATULEEEEEEEE!!!

Nyt on laskettu aika jo mennyt ja mukulan pitäis ilmestyä hetkenä minä hyvänsä.

Noh, miltä nyt tuntuu:

FYYSISESTI
- Sattuu joka paikkaan ja on hankala, seistä, istua, maata, kääntää kylkeä
- Flunssaa pukkaa, joten nenä ja kurkku tukossa
- Nukkuminen on hankalaa, koska närästää jokaisesta asiasta mitä syö

HENKISESTI
- Jännittää eikä osaa iloita siitä "palkinnosta" mikä sieltä tulee. Kuulostaa varmaan kauheelta mutta näin ensisynnyttäjänä on vaikea kuvitella lopputulosta.
- Pelottaa suunnattomasti aloittaa kokonaan uusi elämä. Olihan meillä todella ihanaa miehen kanssa kaksistaankin
- Vittuuntunut kaikkiin kliseisiin mitä kuulee harva se päivä: "Olet siunatussa tilassa", "Lopussa kiitos seisoo", "ei kannata odottaa se tulee kuitenkin myöhässä", "nuku varastoon", "nuku vielä kun voit", "ihan sekee poika/tyttömaha", "laita nyt rahaa säästöön että sitä on sitten kun lapsi tulee se kun on niin kallista", "ihan oot eri ihmisen näköinen", "ei se vielä tule kun olet niin hyvinvoivan näköinen",  "Kannattaa syödä (eri ruokia) jotta tulee terve vauva ja vauvakin syö sitten (eri ruokia)", "Kuuntelet sitten itseäsi siellä sairaalassa, että miltä tuntuu", "Älä ota sitä tai tuota puudutusta, ota mieluummin sitä mikä susta tuntuu hyvältä", "Kohta sä et muuta teekään kun vaan katsot sitä tuhisevaan nyyttiä ja hössötät siitä"   ÄÄÄÄÄRRRRRRRRRRR!!!!!!

KYLLÄ!! Ihmiselle ladellaan noin hirveä liuta kaikkia lässynlässyjä, kun on raskaana. Mitään et voi valittaa sillä jollain mammalla on aina hirveämpi kokemus. Ihan vaan näiden lässytysten takia olen ihan mieluiten kotona yksin, kun vaellan kavereiden luona loppuraskaudesta. Valitettavasti SOME on tehnyt sen että latteuksia kuulee vaikkei haluaisikaan. Inhottavaa kun pitää varoa kokoajan mitä sanoo, ettei vaan puhu sivu suunsa ja joku kokeneempi mamma korjaa sanomisia.

Tule rakas lapsi jo maailmaan, äiti on vähän (lue HIRVEEEN) väsynyt...

Vauva saa tulla <3

TYÖTÖN OLO!!! Äitiysloma alkaa

Hullu tunne, kun työt loppuu nyt kokonaiseksi vuodeksi. Palailen tod. näk. äitiyslomalta vasta vuoden 2014 puolella. Kaikki kollegat kyselee, miltä nyt tuntuu ja onko ihana fiilis kun pääset pois... En osaa vastata. Jään vaivaantuneesti mumisemaan jotain. Joka päivä tuntuu ihan erilaiselta ja enimmäkseen harmittaa kun joudun töistä lähtemään. Olen luonut duunissani niin itsenäisen työn ja jätän taakseni sellaisen työ-ympäristön mistä monet voivat vain haaveilla.

Kestänkö olla ilman duunia...
No vastaushan on että kestän. Onhan mulla sitten tod. näk. jo vaavi kainalossa ja ajatukset ihan muualla. Siihen kun tutustuu n jo mennyt puolivuotta ja saattaa jopa ottaa pannuun lähteä takaisin töihin.

Pelkään..
Kaikkea! Pelottaa se että tylsistyn, taannun ja putoan totaalisesti kärryiltä. Pelkään sitä, että uudet työkaverit muuttavat mun työnkuvaa niin, että on aloitettava alusta kun palaan takaisin. Pelottaa, että jos joudunkin tulemaan vanhaan duuniin, jos vaikka en haluakaan silloin enää sitä. Pelottaa synntytys. Pelottaa, miten osaan hoitaa vauvaa. Pelottaa raha-asiat. Niin paljon pelkoa sisuksissa, että se korvaa tutulta jo tuntuneen stressin.

Helpotus alkaa vallata...
Tänään olin jo menossa keksustelemaan viimeisistä valituksista esimiehen kanssa, mutta ystävän sanat jäi soimaan takaraivoon: Älä mieti enää työasioita! Mitä se auttaa mua vuoden päästä jos lähden huonoilla fiiliksillä ja negatiivisella asenteella äitiyslomalle?! Ei mitään. Tänään se helpotuksen ja välinpitämättömyyden tunne sitten valtasi mut ja peruin palaverin. OLKOOT!!! Ei jaksa enää nuo  kiinnostaa. Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että olen tehnyt niin hyvää työtä, että voin hyvillä mielen lähteä lomille :).

Lisää kynsiä!

Bilehile

Kokeiluja

Tähtöset

Kynnet ovat vallanneet vapaa-aikani. Haluan ostaa kaikenlaisia eri työvälineitä ja erivärisiä lakkoja... välillä tuntuu ihan hullulta kun laitan nettikauppojen ostoskoreihin tavaraa ja huomaan että eihän mulla nyt oo näihin varaa ja sitten poistun sivulta :) KUKKUUU!! Mutta ku se on NIIN HAUSKAAA!!! Tässä muutama esimerkki mitä Joulun lomilla väsäilin



Alla olevat eriväriset kynnet ovat kokeiluja kun hain inspiraatiota uusiin tekniikoihin. Löysin myös uuden ja todella helpon kynsien koristelijan YouTube kanavan. Vaikka kyseessä taitaa olla kynsifirman oma tekijä on hän silti taitava ja antaa hassuja ja hyviä neuvoja kynsien laittamiseen. Mikä hauskinta, kynsien ei tarvitse olla kovin pitkät saadaksesi makeita kuviointeja niihin. Kanavan nimi on Cute Polish. Vasemmalla oleva Panda -idea tuli tuosta videosta. Kannattaa tilata kanavaa niin saa säännöllisesti hauskoja vinkkejä. Vielä kun uskaltais tilatakäydä ostamassa hassunvärisiä kynsilakkoja. Tällä hetkellä repertuaarissa on vain noin kymmenkunta ja useimmat eri punaisen sävyjä.

Vasemmalla/keskellä oleva Essien kynsilakka on nimeltään Aperitif ja on mielestäni parhaimpia punaisen sävyjä mitä on koskaan vastaan tullut. Essien hinta-laatusuhde on myös todella kohdallaan! Päällyslakkakin on uskomattoman kestävä. Pretty.fi osoite on tukenut kynsi-hulluuttani edullisilla kynsikoristeilla ja välineillä. SUOSITTELEN! Hyviä nettikauppoja löytyy helposti mutta kannattaa vertailla hintoja. Kosmetiikkaan erikoistuneilla nettisaiteilla on yleensä edullisempia kosmetiikkatuotteita kuin esim. vaatteisiin liittyvillä saiteilla. Ei kannata tyytyä suosituimpaan saittiin! Olen ottanut itsetehdyiksi työvälineiksi meikkisiveltimiä joilla sain aikaan tuon ns. liukuvärjäyksen. Myös "prettystä" hommatut välineet auttavat. Uusin hankinta on Clas Ohlssonilta akryylivärisivellin. Ehkä seuraavaksi tutustun akryyliväreillä maalaamiseen ;). U never know....

Jos sulta löytyy joku hyvä kynsien laitto vinkki niin postaa ihmeessä tänne. Tämä nail-addict haluaa kaiken mahdollisen infon...SLURPS!!!